ABOUT DENSITY ABOUT EXPANSION ABOUT SPACE ABOUT AMOUNT
ABOUT EXPANSION
LAAJENEVAT
Kipinä – kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua 2013
Julisteissa on käytetty vanhoja oppikirjatekstejä ja suurennettuja vaatimattomia painokuvia.
Tekstit kertovat epäsuorasti köyhistä oloista ja arvokkuudesta.
EVERYDAY SUBLIMITY 2013
Old textbook texts and enlarged modest prints have been used in the posters. The texts tell indirectly about poor conditions and dignity.
Silent declaration.
Iloa 2013
Mohair, paperimassa, virkkaus 2003
Palloja heitettiin ilmaan. Kuvatuista muodostelmista valittiin toteuttamiskelpoisin. Kuvio muodostui kuvasarjan II osoittamalla
tavalla. Teoskuvio siirettiin mittakaavasuurennoksen avulla seinään. Kuviossa yhteensä n. 400 palloa. Ilo muuntuu, toistuu ja laajenee. Tra-la-laa!
TRA-LA-LAA 2013
Red mohair balls up in air. Thought of joy.
Rintarossi ja vastuuki eli Korjailematon jäljennös 2011 tilateos
Tuloste pellavalle, virkkaus, ristipisto
Pikselöitynyt suurennos maisemakuvasta. Kaitaliina vastuuki.
MY PRIVATE DESERT 2011
Wax table runner.
Rintarossi ja vastuuki eli Korjailematon jäljennös 2011 tilateos
Tuloste pellavalle, virkkaus.
Kylä muodostuu vanhoista valokuvista leikatuista puutaloista. Talojen moninkertaiset suurennokset on tulostettu pellavalle ja ommeltu
yhteen kylämuodostelmaksi.
Seinävaate.
(n. 75×108)
VILLAGE 2011
Tapestry. To step into the landscape.
Polyfonia kansainvälistä nykytaidetta Suomenlinnassa 2005
Muovihelmistä koottu kokonaisuus seinälle.
(n. 200×550)
SNOW DRIFT 2005
Snow is melting.
Osa tilateoksesta FA- VÄRINÄ
Kesä 2003
Tilassa päivänvalo kulki lattialle asetetun lasilevyn yli. Hyvin hidas liike.
SWING, movement 2003
Part of the installation FA-VIBRATION
A glass plate was placed on the floor. Sunlight moved across it. A very slow movement.
238 akvarellilehtiön sivua on maalattu molemmin puolin ja ommeltu yhteen.
(n. 400×200)
INDIGO 2001
The deep, blue indigo
Yritys päästää vihreät linnut lentoon.
Aistien valtakunta näyttelyn loputtua syksyllä 2000, Turun kaupunkitilaan sijoittuneen Vihreä valo teoksen linnut ovat yhä
siirtymävaiheessa. Tämän jo yli 15 vuotta käynnissä olleen projektin tarkoitus on ollut lähettää linnut matkailevien ihmisten,
ystävien ja sukulaisten mukana ympäri maailmaa. Kukin henkilö on valinnut paikan minne linnun haluaa jättää.
Ainoa edellytys on ollut, että saan kuvan siitä paikasta, johon se on jätetty. Lintuja on yli 40 maassa.
(Kuva 1 Reino Koivula)
Kuvat 2-10 ylhäältä lukien, vasemmalta oikealle: Luxembourg, Intia, Japani, Thaimaa, Italia, Islanti, USA, Israel, Turkki.
BIRD MIGRATION 2000-
An attempt to let the green birds fly.
Kirja-kirjasta-kirjaksi 1999 tilateos
Kuva 1: Usko: v. 1805 Nya Testamentet 206 x 250 Kuva 2: Toivo: v. 1819 Betraktelser öfver Naturvetenskapens minst utredda eller ännu
ej upplösta – Problemer 205×174 Kuva 3: Rakkaus: Toi et Moi 106×125
"Luen sinua kuin avointa kirjaa"-sanonta nyrjähtää kun kirja avataan sidoksestaankin.
FAITH, HOPE, LOVE from the installation OPEN BOOKS 1998-1999
”I read you like an open book” is sprained when the book is opened also from it’s binding.
Mallinnos CI
Sanomalehtileike, jonka suurennoksesta piirros millimetripaperille ristipistotyön mallinnokseksi.
MIRAGE 1998
Modeling CI to a cross-stitch work
Mohair, paperimassa, virkkaus
(Kuva: Matti Huuhka)
Pöytäliinattoman pöydän poikki vierii pilleri. Lattialle tippuessaan pompahtaa kahdesti, perhanan karvainen homepilleri. Se karkasi ruskeasta
lasipurkista, jossa on tiukka valkoinen muovikansi. Ruskea lasipurkki näyttää yhtä vaarattomalta kuin ruskea kermapullo tai ruskea maitopullo.
Jälkimmäisten korkit ovat helposti aukeavia. Ei tarvitse kuin painaa kantta sormella, niin sen reunat antavat periksi. Minäkin pystyn siihen.
Tämä pilleripurkin kansi on eri juttu. Sitä pitää kaikin voimin nostaa ylöspäin molemmilla peukaloilla yhtäaikaisesti. Usein otteeni ei pidä kun
kansi vihdoin aukeaa.
Vihreät pillerit kuuluvat naiselle, jolla on pillerirasia päässään. Hän on minun äitini.
HEART PILLS 1996
Across a clothless table rolls a pill. When it drops on the floor, it bounces twice. That damn, hairy mold pill. It escaped from a brown glass jar
with a tight white plastic lid. The brown glass jar looks as harmless as a brown cream bottle or a brown milk bottle. The corks of the latter ones
are opened easily. You don’t have to do anything else than press the lid with a finger and it’s edges give in. Even I can do that. This pill bottle’s
lid, it’s something else! It has to be lifted up with might and main and with both thumbs simultaneously. Usually my grip doesn’t hold when
the lid finally opens.
The green pills belong to a woman, who wears a pillbox hat. She is my mother.